Sapatti, vanhalta kuulostava sana. Sapatti, levon päivä, sinulle ja minulle. Täällä Suomessa lepopäivä on ollut viime vuosina sunnuntai, mutta minun lapsuudessani se oli lauantai. Jossain vaiheessa se muuttui sunnuntaille 1970-luvun puolella. Muistan, kuinka Sapatin rauha laskeutui kotiimme ja olimme kaikki yhdessä koolla.

Yhteys onkin Sapatin tärkein asia: yhteys Luojaamme ja läheisiimme. Miksi lepopäivä pitäisi pyhittää Jumalalle? Siitä voit lukea 2. Mooseksen kirjan luvusta 20 jakeista 8-11 näin: "Muista pyhittää lepopäivä. Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, mutta seitsemäs päivä on HERRAN, sinun Jumalasi, Sapatti . Älä tee silloin mitään työtä, älä sinä, älköön poikasi tai tyttäresi, palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä alueellasi asuva muukalainen. Sillä kuutena päivänä HERRA teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi. Sen tähden HERRA siunasi sapatinpäivän ja pyhitti sen."

Sapatti alkaa perjantai-iltana auringon laskiessa ja päättyy lauantaina auringon laskiessa. Heprealaisilla on tapana, että Sapatin alkaessa perheen äiti sytyttää Sapattikynttilät ja isä siunaa viinin ja murtaa leivästä palan jokaiselle. Sen jälkeen syödään siunatut maan antimet iloisin mielin. Sapattina saa iloita ja unohtaa kaikki arjen murheet.

 

Kosher on enemmän kuin ruokavalio, jossa liha- ja maitotuotteita ei sekoiteta keskenään ruuanlaitossa tai edellä mainittuja ei nautita yhtä aikaa samalla aterialla. Eikä se ole lakihenkistä nipottamista. Mitä se sitten on? Minulle se on Luojan antama luova ajattelutapa, joka läpäisee kaiken. Se on tahtoa tehdä oikein valintojen keskellä, intuitiivisesti. Kovin kosheria ei ole vihaaminen tai katkeruus... Yritäpä syödä jotakin ollessasi vihainen tai surullinen.. Ei oikein ruoka silloin maistu eikä sula... Kosher-ruoka pyritään tekemään mahdollisimman puhtaista ruoka-aineista. Kosher-lihaa syödessäsi tiedät, että eläintä ei ole joukkoteurastettu ja eläin on kärsinyt mahdollisimman vähän ja sillä on ollut hyvää ja terveellistä syötävää. Kosher-lihassa tai maitotuotteissa ei maistu antibiootit.

"Mitä teet mieluiten? Missä olet omimmillasi? Voisiko Jumala sen kautta käyttää sinua maailmassa?", kysyttiin lapussa, jonka sain kerran kirkossa. Olen omimmillani musiikin, kuvan, draaman ja ihmisten parissa. Taiteellis-sosiaalinen tyyppi. Entä sinä? Missä SINÄ, lukijani olet omimmillasi? Kysele ja rukoile Jumalan johdatusta sille. Se omin tai ne omimmat osaamisalueet kyllä löytyvät. Etsitään ensin Jumalan valtakuntaa, niin kaikki muu sen mukana meille annetaan. Mistä unelmoit? Älä kadota unelmiasi ja toivoa. Minulla on myös unelma ruokkia nälkäisiä. Jonain päivänä leipäjonojen tilalla on laadukkaita pop-in-mestoja, joissa saa Sielun ruokaa ja vatsansa täyteen puhdasta hyvää ykköslaadukasta vegeruokaa ja kassillisen hedelmiä ja vihanneksia kotiin vietäväksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Uusi viikko alkamassa, joten aloitan sen sanomalla shavua tov eli hyvää viikkoa! Resepti sitruunaleivoksille on luovasti sitä mitä kaapista löytyi soveltaen muffinssireseptiä. Sokerin sijasta hunajaa ja tietenkin vehnäjauhoja, 2 tl leivinjauhetta, pari munaa, ripaus kauraleseitä, puolikkaan sitruunan mehu ja koristelu puolukkahillolla sydämin. Ei Gourmeta, mutta maistuivat ystävilleni. Tuleva viikko tuo mukanaan enemmän itämaisia makuja, Tirosh-mehua, falafeleita ja couscousia. MAKE FOOD, NOT WAR!

 

 

 

 

 

 

 

Sydämellistä Sapattia Sinulle. Ystävien kera nautimme minileivoksia, joissa maistui sitruuna ja puolukkahillo.

 

Shabat shalom! שבת שלום